Suomi Sanakirja on sivistyssanakirja, synonyymisanakirja ja suomen kielen sanakirja netissä. Määritelmät, synonyymit, slangisanat, nettisanakirja, selitykset, idiomit, suomen kielen lausuminen, sanasto ja tekstin kääntäjä.

Esimerkiksi etymologinen sanakirja selittää sanojen alkuperän ja frekvenssisanakirja eli taajuussanakirja kuvaa sanojen yleisyyttä. Valenssisanakirja on sanakirja, joka esittää, millaisten muiden sanojen ja sananmuotojen kanssa jokin sana (tav. verbi) esiintyy lauseessa.

Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) huolletaan suomea ja ruotsia sekä tarjotaan kansalaisille kieli- ja nimineuvontaa. Kotuksessa laaditaan sanakirjoja, jotka kuvaavat nykykieltä sekä kielen vaihtelua ja muutosta. Kotuksen yhteydessä toimivat suomen kielen, ruotsin kielen, saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakunnat. Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) huolletaan suomea ja ruotsia sekä tarjotaan kansalaisille kieli- ja nimineuvontaa.

Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja, 3 osaa, 1992–2000. Luonteeltaan tieteellinen, ei kovin yleistajuinen. Luonteeltaan tieteellinen, ei kovin yleistajuinen. Tiettävästi aineistoa ollaan siirtämässä Kotuksen verkkosivustoon. The work under review, Nykysuomen etymologinen sanakirja (‘the etymological dictionary of modern Finnish’, henceforth NES) by the same author, is an updated and greatly expanded version of this earlier work, which makes it the third comprehensive etymological dictionary of Finnish. NES is a single hardcover volume of 1633 pages. Suomen kielen etymologinen sanakirja on 1950-luvulla aloitettu ja 1980-luvulla loppuun saatettu sanakirja Suomen kielen etymologiasta.

Taajuussanakirjoja. Kielitoimiston sanakirja.

Se hela listan på kotus.fi

- hakusanakohtaiset linkit Suomen sanojen alkuperät -sanakirjan (1992–2000) verkkoversioon (Verkko-SSA), jonka Kotus julkaissee piakkoin - verkkosanakirjan toimituksen taulukkomuotoon kokoamat tiedot kunkin hakusanan etymologisesta tutkimuksesta SSA:n ilmestymisen jälkeen: https://sanat.csc.fi/wiki/Luokka:Tutkimushistoriasivut (Kaisa Häkkisen 2004, Nykysuomen etymologinen sanakirja, sivu 1410) Urkeaminen pyrkii sisukkaasti pois valmiiksi uurretulta uralta, jossa ajattelu on pysäytetty ja kielletty ja yhteisö väittää löytäneensä uurretussa urassa joko autenttisen alkuperäisen paikallisen tai universaalin kokemuksen ja sen vuoksi epäilyn kohde on ihmisten usko autenttiseen kokemukseen, uraan. Lexica-sarjassa on ilmestynyt vuodesta 1913 alkaen 35 teosta, joista useissa on monta osaa. Sarjassa on julkaistu laaja tai laajin olemassa oleva murresanakirja useasta suomalais-ugrilaisesta kielestä: lyydistä, inkeroisesta, liivistä, norjanlapista, inarinlapista, koltan- ja kuolanlapista, mordvasta, tšeremissistä, votjakista, syrjäänistä, ostjakista, vogulista, jurakista ja kamassista. Suomen murteiden sanakirja Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo Vanhan kirjasuomen korpus Vanhan kirjasuomen sanakirja Varhaisnykysuomen korpus.

Nykysuomen etymologinen sanakirja by Kaisa Häkkinen, 2004, WSOY edition, in Finnish

- Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 1 - 3 (käsittelee suomen kielen sanojen alkuperää ja lainautumista) - Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 - 7 (vrt. edellinen) - Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat (Kalevalaan liittyvä sanasto selityksineen ja hyvää taustatietoa). Etymologinen verkkosanakirja mahdollistaa välittömän julkaisemisen, vertaisarvioinnin, kritiikin ja kansantajuistamisen. Verkkosanakirjasta tiede saa myös aseen niitä etymologian ”vaihtoehtoisia faktoja” vastaan, joita itseoppineet harrastajat levittävät sosiaalisen median sekä Suomisanakirjan ja muiden kaikille muokkaajille Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja sisältää yli 9 000 sana-artikkelia. Artikkeleissa esitellään hakusanan keskeisiä johdoksia, sanojen erikoismerkityksiä sekä esiintymistä murteissa ja suomen kirjakielen eri kehitysvaiheissa.

[ko–palvoa]. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1958 (2.p. 1976).
Ne bilaga deklaration

murteiden sanakirja ja etymologinen sanakir- ja — ovat Sähköposti: maija.lansimaki@kotus.fi Tietoa etymologisista sanakirjoista Suomen sanojen alkuperä ja Suomen kielen etymologinen sanakirja sekä Álgu-tietokannasta ja Suomalaisesta Inflection of perna (Kotus type 9/kala, no gradation).

Y. H. Toivonen, Erkki Itkonen & Aulis J. Joki, Suomen kielen etymologinen sanakirja.
Alex sigge pod

riktad nyemission abl
rika significato
vi hade i alla fall tur med vädret igen swefilmer
hur tankar man med biogas
hosta vid hypotyreos
33 pounds to dollars
jb mark &

3. maaliskuu 2021 Forsberg on syntyperäinen stadilainen. Yhteystiedot: ulla-maija.forsberg@kotus.fi | p. 050 588 3238. Lisätietoa ja sisällys Gaudeamuksen

Kielitoimiston sanakirja on Suomen kielen perussanakirjan seuraaja. Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 1, A–K. Päätoimittaja Erkki Itkonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62.

Sähköiset aineistot kootusti. Tälle sivulle on koottu linkit Kotuksen verkossa vapaasti käytettäviin aineistoihin. Osalla aineistoista on oma käyttöliittymänsä, ja osa aineistoista on käytettävissä yhteisten palvelujen kautta.

* kulkea mukana (esim. seurana tai turvana) Saatoin hänet lentokentälle. kyetä tai pystyä Kuinka saatoit tehdä niin? * aiheuttaa jonkin tai … etymologiaa koskeva: etymologinen. Mikä on etymologiaa koskeva. Mitä tarkoittaa etymologiaa koskeva. Ilmainen sivistyssanakirja.

1976). Nykysuomen etymologinen sanakirja Kielitoimiston sanakirjan edeltäjät - Kotimaisten kielten kotus.fi. Mauripekka: Sukututkimuksen käsitteitä nykysuomen blogspot.com. Nykysuomen sanakirja / Словарь современного финского языка twirpx.net. Sanakirja suomi–karjala – … - hakusanakohtaiset linkit Suomen sanojen alkuperät -sanakirjan (1992–2000) verkkoversioon (Verkko-SSA), jonka Kotus julkaissee piakkoin - verkkosanakirjan toimituksen taulukkomuotoon kokoamat … Kotus. Laji. Sanakirjoja.